Prahaan ja tšekkiläsyyteen keskittyvä blogi ~ Matkavinkkejä & omia kokemuksia meille rakkaasta Prahasta

11. elokuuta 2010

Vltava - Moldau

Vltava (saksaksi Moldau) on Tšekin pisin joki. Se on myös Elben sivujoki. Se alkaa Böhmerwaldilta ja virtaa Prahan kaupungin läpi. 

Vltava virtaa pituudestaan 23 kilometriä kaupungin läpi. Sen keskisyvyys tällä pätkällä on 2,75 metriä ja suurin syvyys 10,5 metriä. Tšekkiläissäveltäjä Bedrich Smetana omisti joelle tunnetuimman osan sävelrunoelmastaan Má vlast, Isänmaani. (Lähde: Wikipedia/Vltava)

Jokilaivoja Vltavalla

Elokuussa 2002 Vltava tulvi runsaasti, ja tulviminen surmasi useita ihmisiä sekä aiheutti valtavia tuhoja.


Prahalaiset pohtivat tulvien syitä varmasti jo vuonna 1342, kun helmikuinen vedenpaisumus hävitti Kaarlen sillan edeltäjän. Samoin niitä pohdittiin 1500-luvun lopulla, jolloin sateiset vuodet tuhosivat viinitarhoja ja tsekkien juomakulttuuri siirtyi olueen. 

Luonto itse on Keski-Euroopassa tulvien tarmokas puuhamies. Tsekin tasavallan keskisadanta on sama kuin Suomen, 660 millimetriä vuodessa, mutta yli sadan millin sademäärät vuorokaudessa eivät ole Tsekissä harvinaisia. Vuoden 1997 tulvan aikana satoi Lysá Horan kylässä yhden vuorokauden aikana peräti 415 millimetriä, Suomen viralliseen ennätykseen verrattuna yli kaksinkertaisesti. 

Vltavajoen vesistöalue on hieman Kokemäenjoen aluetta pienempi, 24000 neliökilometriä. Keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvahuipun suuruudeksi on Vltavajoessa arvioitu 4000 kuutiometriä sekunnissa, Kokemäenjoessa vastaava suurtulva on tästä neljäsosa.  Rankempien sateiden ohella eron selittävät järvien vähäisyys ja suurehkot rinnekaltevuudet Vltavajoen alueella. 

Prahan vanha kaupunki muodostaa pullonkaulan tulvavesien etenemiselle, joten se myös kärsii pahan tulvan sattuessa suuret vahingot. Jokiuomaa ei voi laajentaa, koska silloin jouduttaisiin purkamaan vanhoja taloja ja muistomerkkejä. Tulvariskin vähentämiseksi rakennettiin Vltavajokeen vuosina 1954-1991 kuusi tekoallasta. Niiden uskottiin pelastavan Prahan uusilta suurtulvilta. Pian allasketjun valmistumisen jälkeen, vuonna 1997, sattui kuitenkin tulva, joka Prahan kohdalla oli "sadan vuoden tulva". Kesän 2002 vedenpaisumus oli selvästi viiden vuoden takaista edeltäjäänsä ärhäkämpi, tilastollisesti ehkä jopa "tuhannen vuoden tulva". 

Tulvavahingot vuonna 1997 olivat Tsekin tasavallassa yli kaksi miljardia euroa. Praha kärsi pahoin kesän 2002 tulvissa, ja osa kaupungista piti silloin tyhjentää useiksi viikoiksi. Tulvien vuoksi Tšekissä kuoli 17 ihmistä, ja aineelliset vahingot nousivat miljardeihin euroihin.

Ihminen on muuttanut Vltavajoen uomaa ja vesistöaluetta monella tavalla. Koskia on perattu ja noin puolet vesistön pinta-alasta on vuosisatojen kuluessa raivattu pelloiksi. Myös uomia on suoristettu ja kosteikoita kuivattu. Joen pohja on noussut lietteen kertymisen takia. Vesistömalleilla pystytään nykyisin jossain määrin arvioimaan valuma-alueen muutosten vaikutuksia tulvahuippuihin. Saksan puolella Elben vesistössä - johon Vltava laskee - tällaisia arvioita on tehty, tosin vain 600 neliökilometrin kokoisella osa-alueella. Kun tämän alueen pellot, runsas puolet pinta-alasta, metsitettiin, tulvahuippu pieneni mallin mukaan 42 prosentilla. Isossa vesistössä muutos jäisi todennäköisesti pienemmäksi. 

Vltavan tekoaltaisiin mahtuu noin puolitoista miljardia kuutiometriä vettä. Jos ne olisivat tulvan alkaessa tyhjinä, ne pystyisivät varastoimaan puolet 4000 sekuntikuutiometrin virtaamasta yli viikon ajan. Todellisuudessa altaissa on kesäisin melko runsaasti vettä muun muassa virkistyskäytön takia. On myös epäilty, että ääritulvilla altaat voivat jopa pahentaa tulvahuippua, vaikka ne leikkaavat pienehköjä tulvia tehokkaasti. Ilmastomallit ennakoivat Tsekin tasavallan alueelle kesäsateiden vähenemistä ja talvisateiden lisäystä. Tsekit ovatkin olleet lähinnä huolissaan kesäajan kuivuuden tulevaisuudessa aiheuttamista haitoista maataloudelle ja vesihuollolle. Talvitulvien kasvu voisi silti aiheuttaa suuria vahinkoja, koska ilmaston lämmetessäkin niihin voisi liittyä jääpato-ongelmia. Suomella ja Tsekillä on ollut jokien jääongelmien torjuntaan liittyvää yhteistyötä. 

Rakennuksille, maataloudelle ja teollisuudelle aiheutuvien vahinkojen ohella myös epidemiat ovat vaarana, koska vesihuolto on haavoittuva. Tulvavesi voi tunkeutua Prahan vesiputkistoihin, joissa vuotohäviöiden osuus on yli 40 prosenttia. Maaseudulla käytetään runsaasti puhdistamatonta pohjavettä, jonka tulvavesi voi saastuttaa. 

Prahalle on viime vuosina laadittu yksityiskohtaista tulvasuojelusuunnitelmaa. Maailman johtaviin kuuluva tanskalainen tutkimuslaitos on ollut työssä mukana. Keinovalikoima kattaa tulvaennusteiden kehittämisen, altaiden optimaalisen käytön ja eri tahojen yhteistyön parantamisen. 


Tekstiote: Helsingin Sanomat, 16.8.2002. Kirjoittaja: Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskuksen hydrologi


SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

© Karhunkadun Kafka
Blog Design by pipdig